Virtavalmennusta ruuhkavuosien keskellä – Marfan hyvinvointitarina

Marfa
Marfalle Virtavalmennus ajoittui keskelle neljänkympin kriisiä.

Fiiliksiä valmennuksen loppumetreillä

Vuosi sitten ajattelin lähestyvästä 40-vuotis syntymäpäivästäni, että se on vain päivä muiden joukossa, asiat ovat ihan hyvin ja olen ihan sinut niiden kanssa. Olen kolmen lapsen äiti ja käyn osa-aika duunissa tuulettamassa välillä päätäni ja nauttimassa asiakkaiden kanssa tehtävästä työstä. Klassinen ja puhkikulutettu käsite ”ruuhkavuodet” ovat juuri nyt ja tässä.

Keväällä olin tavallista väsyneempi ja uupunut, en palautunut urheilusta ja totesin, ettei kaikki ole nyt niin kuin pitäisi. Verikokeet olivat ihan kunnossa, mutta onneksi uskoin itseäni ja menin vielä lääkärin vastaanotolle. Lääkäri onnekseni sai heti kiinni, mistä oli kysymys ja sain kilpirauhasen vajaatoimintadiagnoosin. Tämä oli minun neljänkympin kriisini, halusin tai en. Netti pursuaa kaikenlaista tietoa asiasta ja melko nopeasti löysin suosituksia Kaisa Jaakkolan kirjoista, jotka kahlasin välittömästi läpi. Olen aina ollut kiinnostunut hyvinvoinnista, urheilusta ja hyvästä ruoasta, mutta nyt diagnoosin jälkeen janoan tietoa vielä paljon enemmän. Jos olisin ollut vuosi sitten tällaisessa hyvinvointivalmennuksessa olisin ollut innoissani ja kiinnostunut, mutta myös varma suuremmista muutoksista ja edistymisistä. Nyt tuntuu, että junnaan paikoillani, kärsivällisyyttäni koetellaan ja muutokset ovat kovin hitaita. Onneksi Kaisa suositteli lääkäriä, joka toivottavasti osaa auttaa minua tulevaisuudessakin, joten ehkä tämän valmennuksen tarkoitus kohdallani oli löytää tuolle vastaanotolle.

Koen, että on ollut hyvä puhua ja lukea hyvinvoinnista, muistuttaa itseään niistä asioista, jotka varmasti tietää, mutta jotka voivat syystä tai toisesta jäädä monien muiden asioiden alle. Riittävä uni, hyvä ruoka ja mielialaa nostattava liikunta ovat ne tärkeimmät jutut, joista kuitenkin kavereiden, läheisten ja työkavereidenkin kanssa aina ensimmäiseksi jutellaan. Näiden asioiden valossa voi peilata sen toisen fiiliksiä ja selittää toisen käyttäytymistä. Aina voi yrittää myös tsempata kaveria, että hei, kokeile tätä jos ei nukuta ja oletko testannut jo tätä vihersmoothieta, johon olen jäänyt totaallisesti koukkuun ja saada levitettyä pieniä onnistumisen kokemuksia myös lähipiiriinsä. Joskus se on tuulimyllyjä vastaan taistelemista, mutta joskus joku voi ihan oikeasti saada apua jostain ihan pienestäkin jutusta, kuten ottamalla sitä magnesiumia illalla.

Firstbeat-mittaus oli todella kiinnostavaa. Harmillisesti ensimmäisen testin aikaan kilpirauhaseni oli liikatoiminnalla ja olin vasta aloittelemassa urheilemista useamman kuukauden tauon jälkeen. Tutkimus ei ihan vastannut normaalielämääni, mutta oli tästä huolimatta hyvin mielenkiintoinen.  Odotukseni seuraavaa mittausta kohtaan olivatkin suuret: nyt näkisin mitä tuloksia saisin päästyäni taas urheilemiseen kiinni; kuinka palaudun ja onko päivässäni lisää rentoja rauhoittumisen hetkiä ja mitä muutoksia olisin oikeasti onnistunut tekemään neljän kuukauden valmennuksen aikana. Hyvinvoinnissa kuitenkin KAIKKI vaikuttaa kaikkeen. Koska kriisini ei ole vielä kokonaan selätetty eikä kroppani ole tasapainossa, sattui salillä ikäviä ja täysin ilman ennakkovaroitusta akillesjänteeni napsahti treenatessa. Nyt edessäni on useiden kuukausien toipuminen kipsihoidosta lähtien ja seuraavakin mittaus on toipilaan, ei sen energisen ja reippaan minän, joka olisin juuri nyt halunnut olla.

Ihmiset, pitäkää hyvä huoli itsestänne ja toisistanne, muistakaa syödä, nukkua ja liikkua kunnolla. Ottakaa asioista vielä vähän enemmän selvää ja älkää siirtäkö sitä uuden elämän aloittamista ensi vuoteen tai huomiselle, vaan tehkää se ensimmäinen siirto jo tänään. Pienetkin askeleet vievät eteenpäin ja niistä ihan pienistä jutuistakin koostuu jotain suurta.

Kommentointi on suljettu.